Suomen borzoi klubi järjesti Suomessa ensimmäiset viralliset ajuemaastot. Irlanninsusikoira-ajueita oli ilmoitettu yksi. Ajueen kokoonpano: punainen: Mimmi, Sapwood's Amusing Autumn, sininen: Awa, Oscailte Aon Orla, valkoinen: Tuuli, Wolfmann Orinthia O'Shea.

irlanninsusikoira-ajue

Ajuekokeen säännöt olivat kaikille uudet ja etukäteen sääntöjä lukien syntyi vain lisää kysymyksiä. Joten päivä oli kovasti mielenkiintoinen ja koko ajan palkintojen jako mukaan lukien opittiin kovasti uutta. Koirat siis juoksivat ennakkoon ilmoitettuina ajueina (2-3 koiraa). Mantteleiden värit oli päätetty jo ilmoittautumisvaiheessa. Kaikki rodut (irlanninsusikoira, skotlanninhirvikoira, borzoi, saluki) juoksivat samassa luokassa. Kaikki rodut kilpailivat siis keskenään.

Awa ja Mimmi vauhdissa

Koirat arvosteltiin ysilöinä ja ajueen koirien pisteet laskettiin yhteen ja jaettiin ajueiden koirien lukumäärällä (näin siis hieman yksinkertaistettuna). Koirille merkittiin siis kilpailukirjaan yksilöposteet alkuerästä ja finaalista, sekä ajueen yhteispisteet. Sertejä jaettiin niiden ajueiden koirille, jotka olivat ajueena saavuttaneet yhteensä vähintään 2/3 kokonaispistemäärästä (133p) ja sertin saanut koira oli yksittäispisteissä saavuttanut vähintään 2/3 yksilöarvostelun maksimipistemäärästä, ja vähintään puolet arvostelun osa‐alueiden nopeus, kiinniotto ja yhteistoiminta maksimipistemääristä. Sertejä jaettiin yhteensä 14 kappaletta!

Rata oli tehty vasta leikatulle heinäpellolle ja sen pituus oli 500-600m. Lähettäminen tapahtui liikkeestä, eli koirien kanssa käveltiin lähettäjän osoittamaan suuntaan. Viehe lähti piilosta ja kun viehe tuli näkyviin, laskettiin koirat irti. Ennakkojännittämisestä huolimatta lähettäminen sujui harvinaisen hyvin. Meidän ajue juoksi yllättävän hyvin. Oli upeaa nähdä kolmen irlanninsusikoiran juoksevan. Jokaisella koiralla oli oma roolinsa ajueessa. Awa seurasi viehettä kun Tuuli varmisti saaliin pakoreitit. Mimmi toimi myös varmistajana. Mimmi totesi alkuerässä, että nuoremmalla polvella on homma niin hyvin hanskassa, että hän voi vähän himmata ja jäädä keskelle peltoa seuraamaan, ettei viehe vaan palaa takaisin päin. Mimmikin intoutui vielä alkuerässä uudelleen jahtiin ja meni Awan kanssa varmistamaan, että saalis ei vain karkaa . Finaalissa roolitus oli sama ja loppua kohti jälleen Mimmin mielenkiinto hiipui. Onneksi Awa ja Tuuli jaksoivat yhteistyössä hoitaa ajon loppuun. Myös huikea yli 30 asteen helle verotti hieman voimia.

Irlanninsusikoira-ajueen sijoitus oli 9/20 yhteispistein 134 SA.

Mimmin yksilöpisteet olivat 56+40=96

Awan yksilöpisteet olivat 75+76=151 SA (koska sertitili on tälle kaudelle täynnä)

Tuulin yksilöpisteet 76+78= 154 SERTI